admin – Jalkaväen säätiö

Lähes puoli vuosisataa säätiön naistoimikunnan toimintaa

admin — Wed, 19 Feb 2020 18:15:44 +0000

Yksi merkittävä aikakausi säätiön historiassa on päättynyt, kun Jalkaväen säätiön Naistoimikunta päätti virallisesti toimintansa kokouksessaan 26.5.2020. Alla on Naistoimikunnan viimeisen puheenjohtajan Heidi Ahon ”loppusanat”.

Jalkaväen säätiö kiittää Naistoimikuntaa sen tekemästä arvokkaasta ja pyyteettömästä työstä säätiön toiminnan tukemiseksi, maanpuolustuksen hyväksi ja maanpuolustustahdon kohottamiseksi.

***

Heidi Aho

Naistoimikunta toimi lähes puoli vuosisataa osana Jalkaväen säätiötä keräten varoja säätiön toiminnan tukemiseksi, maanpuolustuksen hyväksi ja maanpuolustustahdon kohottamiseksi. Vuodesta 1974 kahvikonsertit ja muut naistoimikunnan tilaisuudet kokosivat vuosittain aina salin täyteen sotilasmusiikin ystäviä. Monet konserttivieraista olivat mukana kymmeniä kertoja. Konsertti oli perinne, jota odotettiin. Konsertin lopuksi – yleisön toivomuksesta 1990-luvulta saakka – lopuksi yhdessä laulettu Sillanpään marssilaulu loi tunnelman, joka innosti tulemaan mukaan taas seuraavanakin vuonna.

Konserttien historian aloitti kenraalitar Maire Pöyhönen. Perustamiskokous pidettiin 23.9.1974 Sotamuseolla ja sen koollekutsujana oli Pöyhösen lisäksi eversti Vilho Tervasmäki. Asiaa tuki vahvasti kenraalimajuri Erkki Setälä. Kutsuttuja olivat Jalkaväen säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten puolisot sekä muita maanpuolustuksesta kiinnostuneita naisia. Maire Pöyhönen toimi puheenjohtajana ja hengen luojana vuoteen 1997 saakka vakiinnuttaen naistoimikunnan olennaiseksi osaksi säätiön toimintaa. Hänen jälkeensä toimi puheenjohtajana vuoteen 2008 saakka kenraalitar Lea Vanonen. Vuosina 2008–2010 puheenjohtajana toimi kenraalitar Anna-Maija Muromaa ja hänen jälkeensä Heidi Aho.

Naistoimikunnan vahvat ja toimeliaat puheenjohtajat jäsenineen loivat toimikunnalle merkittävän roolin säätiössä. Maire Pöyhösen ja Lea Vanosen laajat kontaktiverkot upseeriston piirissä tekivät konserttia tunnetuksi. Konsertista tuli tapahtuma, johon haluttiin osallistua ja näin tukea ja tehdä tunnetuksi säätiön toimintaa. Perinne oli syntynyt.

Konsertit ja muut naistoimikunnan organisoimat tapahtumat kokosivat vuosittain yhteen vanhoja ystäviä ja uusia tuttavuuksia. Konsertit olivat aina loppuunmyytyjä ja niiden tuotto säätiölle oli merkittävä.

Vuodesta 1976 naistoimikunnan päätapahtumaksi muodostui Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa pidetty kahvikonsertti, jossa musiikista vastasi Kaartin soittokunta. Myös Kaaderikuoro tai Kadettikuoro esiintyivät lukuisia kertoja. Konsertin jälkeen siirryttiin kahville, jossa oli leivonnaisena konsertin ajankohtaan liittyen Runebergintorttu. Arpajaisia pidettiin myös 2010-luvulle saakka ja ne saivat suuren suosion hyvine palkintoineen.

Maailma on kuitenkin 2010-luvulla muuttunut. Vanhat sukupolvet konserttivieraina alkoivat poistua rivistä eikä uusia helposti tullut. Säätiön kanssa käytiin keskusteluja siitä, että konsertti siirrettäisiin uuden Jalkaväkipäivän yhteyteen syksyyn. Näin tapahtuikin. Konsertti siirrettiin helmikuusta lokakuulle. Siirtoon liittyvät haasteet vaikeuttivat konsertin järjestelyjä ja lipunmyyntiä. Lokakuu ei osoittautunut ajankohtana hyväksi vaihtoehdoksi – kuulemma parasta metsästysaikaa – eikä lippuja saatu myytyä odotetusti lokakuussa 2016. Sotilasmusiikkia esittävä kahvikonsertti eikä uusi ajankohta eivät enää innostaneet yleisöä aikaisempien vuosikymmenten tavoin. Myöskään naistoimikunnassa tehtävä työ ei välttämättä enää kiinnostanut nuorempia tekijöitä. Oli aika pohtia naistoimikunnan roolia ja merkitystä. Naistoimikunta päätti virallisesti toimintansa 26.5.2020.

Naistoimikunnan viimeiseksi jääneenä puheenjohtajana haluan kiittää säätiötä erinomaisesta yhteistyöstä vuosikymmenten aikana. Erityisesti haluan mainita kenraaliluutnantti Vesa Kämärin, eversti Markku Mannisen, eversti Vesa Tervon sekä everstiluutnantti Kari Sainion. Edesmennyt eversti Kari Kokkonen ansaitsee tulla naistoimikunnan kohdalla muistetuksi mm. siitä valtavasta työstä, mitä hän säätiön hallituksen puheenjohtajana teki konserttia markkinoidessaan. Monet säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet ansaitsevat kiitokset siitä, että he vuosittain osallistuivat konserttiin perheensä ja yrityskumppaneidensa kanssa ja näin tukivat naistoimikuntaa ja sen toimintaa.

Lopuksi haluan muistaa naistoimikunnan entisiä puheenjohtajia ja toimikunnan kaikkia jäseniä heidän korvaamattomasta työstään naistoimikunnan ja säätiön hyväksi. Yksi ajanjakso säätiön historiassa on päättynyt. Historian kirjojen mukaan naistoimikunnan ensimmäinen yleisötapahtuma pidettiin Kansallisteatterin pienellä näyttömällä. Mukana oli mm. puolustusvoimain komentaja, kenraali Sakari Simelius ja muuta kenraalikuntaa ja upseeristoa puolisoineen. Avaussanoilleen Maire Pöyhönen oli saanut evästyksenä tilaisuudessa vierellään istuneelta kenraaliluutnantti Jukka Pajulalta muistutuksen: ”Muista, pääaselaji on jalkaväki”. Päätettäköön naistoimikunnan historia näihin samoihin sanoihin.

Heidi Aho
Naistoimikunnan puheenjohtaja 2010-2020

Naistoimikunnan tarkempi ”historiikki” vuoteen 2016 asti on luettavissa Jalkaväen vuosikirjoista 2013-2014 ja 2015-2016 (linkit).

Hallintoneuvoston syyskokous 22.11.2019 Helsingin Päävartiossa

admin — Fri, 22 Nov 2019 16:39:51 +0000

Hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous 22.11. Helsingin Päävartiossa

Hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin perjantaina 22.11. Helsingin Päävartion tiloissa. Ennen syyskokousta Kaartin Jääkärirykmentin komentaja, eversti Petteri Tervonen toivotti säätiön edustajat tervetulleeksi Päävartioon ja kertoi päävartion historiasta ja rykmentin ajankohtaisista asioista.

Syyskokouksessaan hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksi vuodelle 2020. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi esitetyt hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten henkilövalinnat.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi yksi kokouksen keskeinen asia oli säätiön sääntöjen muuttaminen liittyen uuden Jalkaväkimuseosäätiön perustamiseen.

Jalkaväkimuseosäätiön perustamisessa keskeisessä asemassa oleva prikaatikenraali (evp) Olli Nepponen esitteli hallintoneuvostolle perustamistilannetta. Hän totesi, että säätiön peruspääoman kerääminen on edennyt erittäin hyvin ja että Jalkaväkimuseosäätiö voidaan perustaa tulevan vuoden tammi-helmikuun aikana.

Käydyssä keskustelussa todettiin myös, että museon ”johtovastuun” siirron ja uusien sääntöjen myötä Jalkaväen säätiö voi paremmin keskittyä sen perustamisvuonna 1958 asetettuun alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli palkintojen, apurahojen sekä stipendien jakamiseen ansioituneille jalkaväkeen kuuluville henkilöille sekä jalkaväen piirissä tapahtuvan opinto-, tutkimus-, kokeilu- ja julkaisutoiminnan tukemiseen ja edistämiseen. Todettiin myös, että sääntömuutoksesta huolimatta Jalkaväen säätiö edelleen vaalii omalta osaltaan jalkaväkiaselajin perinteitä.

Hallintoneuvosto hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen sääntömuutokseksi.

Kokouksen lopuksi puheenjohtaja luovutti teollisuusneuvos Erkko Kajanderille säätiön standaarin ja kiitti häntä hänen vuonna 1986 alkaneesta merkittävästä panoksestaan säätiön ja jalkaväen hyväksi.

Hallintoneuvoston kokoonpano 22.11.2019 lukien:

– Kenraalimajuri (evp) Juha-Pekka Liikola (hallintoneuvoston puheenjohtaja)
– Kenraaliluutnantti (evp) Ilkka Aspara
– Lakiasiainjohtaja Harri Christensen
– Hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth
– Toimitusjohtaja Juhani Elomaa (teollisuusneuvos Erkko Kajanderin tilalle)
– Kaupunginjohtaja Timo Halonen (valittiin uudelleen)
– Kenraaliluutnantti Petri Hulkko
– Teollisuusneuvos Kari Kallonen (valittiin uudelleen)
– Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara
– Toimitusjohtaja Timo Leppänen
– Toimitusjohtaja Pauli Mikkola
– Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen
– Prikaatikenraali (evp) Jukka Ojala
– Eversti Rainer Peltoniemi (varapuheenjohtaja)
– Maajohtaja Jukka Perttula
– Toimitusjohtaja Jarmo Puputti (valittiin uudelleen)

Hallituksen kokoonpano 22.11.2019 lukien:

– Eversti (evp) Jari Kytölä (puheenjohtaja, valittiin uudelleen)
– Asianajaja Antti Hannula
– Everstiluutnantti (evp) Martti Koivula
– Eversti (evp) Heikki Pohja
– Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari (valittiin uudelleen)
– Toimitusjohtaja Juha Sarsama (valittiin uudelleen)
– Everstiluutnantti Vesa Volanen (varapuheenjohtaja)

Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti (evp) Kari Sainio.

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin Panssariprikaatissa 15.11.2019

admin — Sun, 17 Nov 2019 08:05:07 +0000

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin Panssariprikaatissa 15.11.2019

Kuva Puolustusvoimat.

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin Panssariprikaatissa 15.11.2019. Vuosipäivän juhlassa palkittiin ansioituneita kouluttajia ja katsottiin tulevaan. Kuvassa jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi.

Vuoden jalkaväkiupseerina palkittiin yliluutnantti Joni Hurppu Raja- ja merivartiokoululta, vuoden jalkaväkiopistoupseerina yliluutnantti Akseli Ruoranen Maasotakoululta sekä vuoden jalkaväkialiupseerina ylikersantti Tommi Kuntsi Pääesikunnasta.

Sekä maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko että jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi korostivat puheissaan, että jalkaväkisotilaan rooli jatkuu merkittävänä myös alkavalla vuosikymmenellä.

Juhlapäivästä voi lukea lisää Puolustusvoimien kotisivuilta tästä linkistä.

Eversti Rainer Peltoniemen puhe (linkki).

Hallintoneuvoston syyskokous Katajanokan kasinolla 22.11.2018

admin — Thu, 22 Nov 2018 12:00:09 +0000

Hallintoneuvoston syyskokous Katajanokan kasinolla 22.11.2018

Eturivissä vasemmalta kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Vesa Kämäri, säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Raimo Viita sekä hallintoneuvoston jäsen, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara. Toisessa rivissä vasemmalta hallintoneuvoston jäsen, teollisuusneuvos Erkko Kajander, hallintoneuvoston jäsen, valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas sekä hallintoneuvoston jäsen, kaupunginjohtaja Timo Halonen. Kolmannessa rivissä vasemmalta hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Kim Kaskiaro, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Timo Leppänen sekä hallintoneuvoston jäsen, maajohtaja Jukka Perttula. Neljännessä rivissä vasemmalta hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Jarmo Puputti, hallituksen jäsen, eversti evp. Markku Manninen sekä hallintoneuvoston jäsen, eversti Rainer Peltoniemi, Taaimmassa rivissä vasemmalta hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari, säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp. Jari Kytölä, Jalkaväkimuseon johtaja, eversti evp. Markku Riittinen, hallituksen jäsen, asianajaja Antti Hannula, hallintoneuvoston jäsen, lakiasiainjohtaja Harri Christensen sekä hallintoneuvoston jäsen, teollisuusneuvos Kari Kallonen. Ennen syyskokousta Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen toivotti säätiön edustajat tervetulleeksi Katajanokan kasinolle ja kertoi kasinon historiasta sekä vastikään loppuun saatetusta kasinon peruskorjauksesta. Suomen Reserviupseeriliitto on yhdessä Upseeriliiton ja Helsingin Reserviupseeripiirin kanssa Katajanokan upseerikerho ry:n perustajajäsen. Katajanokan Kasino on Katajanokan upseerikerho ry:n hallinnassa. Lisäksi ennen syyskokousta säätiön hallintoneuvoston jäsen, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi piti kattavan esityksen jalkaväen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Syyskokouksessaan hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksi vuodelle 2019. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi esitetyt hallintoneuvoston ja hallituksen henkilöjärjestelyesitykset. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yksi kokouksen keskeinen asia oli Jalkaväkimuseon tulevaisuuden näkymät. Mikkelin kaupunki osti elokuussa Mikkelin vanhalla kasarmialueella sijaitsevat Jalkaväkimuseon käytössä olevat rakennukset ja niiden piha-alueen. Tämä luo Jalkaväkimuseolle hyvät edellytykset kehittää toimintaansa. Säätiön tavoitteena vuonna 2019 on yhteistoiminnassa Mikkelin kaupungin kanssa saada aikaan sellainen kestävä ja pitkäjänteinen ratkaisu, jolla Jalkaväkimuseon toimintaa ja jalkaväen perinteiden vaalintaa voidaan kehittää ja jatkaa sen nykyisellä sijoituspaikalla Mikkelissä. Hallintoneuvoston kokoonpano 23.11.2018 lukien: – Kenraalimajuri (evp) Juha-Pekka Liikola (hallintoneuvoston puheenjohtaja, valittiin uudelleen) – Eversti Rainer Peltoniemi – Kenraaliluutnantti (evp) Ilkka Aspara – Lakiasiainjohtaja Harri Christensen (valittiin uudelleen) – Hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth (valittiin uudelleen) – Kaupunginjohtaja Timo Halonen – Kenraaliluutnantti Petri Hulkko (kenraaliluutnantti Mika Peltosen tilalle) – Teollisuusneuvos Erkko Kajander (valittiin uudelleen) – Teollisuusneuvos Kari Kallonen – Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara – Toimitusjohtaja Timo Leppänen – Toimitusjohtaja Pauli Mikkola (valtiotieteiden maisteri Markku Palokankaan tilalle) – Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen – Prikaatikenraali (evp) Jukka Ojala – Maajohtaja Jukka Perttula – Toimitusjohtaja Jarmo Puputti Hallituksen kokoonpano 23.11.2018 lukien: – Eversti (evp) Jari Kytölä (puheenjohtaja) – Asianajaja Antti Hannula – Everstiluutnantti (evp) Martti Koivula – Eversti (evp) Markku Manninen – Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari – Toimitusjohtaja Juha Sarsama – Everstiluutnantti Vesa Volanen (varapuheenjohtaja, valittiin everstiluutnantti Juhana Skytän tilalle) Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti (evp) Kari Sainio.

Jalkaväen vuosipäivää vietettiin Mikkelissä 16.11.2018

admin — Fri, 16 Nov 2018 10:36:30 +0000

Jalkaväen vuosipäivää vietettiin Mikkelissä 16.11.2018

Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana (IV) Julman Venäjän välinen sota eli Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Tuona aikana 18. päivänä marraskuuta vuonna 1555 perustettiin ensimmäinen täysin suomalainen jalkaväkijoukko-osasto eli tuon ajan lippukunta. Tämä päivämäärä 18.11 on virallisesti vahvistettu Suomen jalkaväen vuosipäiväksi.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi totesi juhlapuheessaan Mikkelin jalkaväkimuseolla muun muassa, että parhaillaan eletään vahvaa maavoimien vuosikymmentä.

– Käytössämme ovat hyvät resurssit, joilla parannamme joukkojemme kohtaamistaistelukykyä, jalkaväen taistelijoiden varustusta ja tulivoimaa, operatiivista tulenkäyttöä, liikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja johtamista. Tällä varmistamme, että maapuolustuksemme suorituskyky kantaa pitkälle 2020 luvulle.

– Laajan puolustusjärjestelmämme kehittäminen ei ole mahdollista, että kaikkia puolustushaaroja ja suorituskykyjä kehitetään samanaikaisesti. Näköpiirissä siintävät Merivoimien välttämättömät alushankinnat sekä ilmavoimien tarpeellinen HX-hanke.

Jalkaväen vuosipäivän juhlaa vietettiin Jalkaväkimuseolla. Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi piti tilaisuudessa juhlapuheen. Rakuunasoittokunta vastasi tilaisuuden musiikista (kuva: MAAVE)

Peltoniemi korosti myös, että maavoimien pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen tarvitsee tuekseen laadukasta tutkimusta. Häneen mukaansa tutkimustehtävät on parhaimmilaan kyetty ennalta asettamaan siten, että valmistuneet tutkimustulokset ovat olleet päätöksenteon tukena ja käytettävissä silloin kun tehdään pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän
juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018.

Hyvät kuulijat,

Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien pääaselaji, joka on muodostanut sodan ajan Puolustusvoimiemme eli kenttäarmeijamme rungon. Viime sotiemme aikana kenttäarmeijan rungon muodostivat jalkaväkirykmentit. Nykyisin tämän rungon muodostavat jalkaväen prikaatit, taisteluosastot ja pataljoonat sekä niitä tukevat muut aselajijoukot.

Sotiemme jälkeen suuri mullistus koettiin 1960 luvulla, kun jalkaväelle tuli palveluskäyttöön rynnäkkökiväärit. Konetuliaseesta tuli jokamiehen ase ja jalkaväen tulivoima kasvoi merkittävästi. Toinen suurempi mullistus ajoittui1980- ja 19 90- luvuille kun moottorointi tuli laajemmin osaksi myös jalkaväen joukkoja. Tällöin siirryttiin panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen ja telakuorma-autojen käyttöön, jotka paransivat merkittävästi liikesodankäyntikykyämme.

2000-luvulta lähtien jalkaväen kehitystä ovat leimanneet jatkuvasti lisääntyvät uudet järjestelmät ja suorituskyvyt ja niiden myötä tulivoiman, suojan ja liikkuvuuden kehittyminen ja kasvu.

2010-luvun puolivälin merkittävin uudistus oli Maavoimien taistelutavan uudistaminen, jossa jalkaväen taistelulla on aivan keskeinen rooli.

Tätä vuosikymmentä leimaa vahva valmiusnäkökulma. Kuluvana vuonna on useammassa yhteydessä todettu, että toimintaympäristömme ja erityisesti lähialueemme turvallisuusympäristön muutos on haastanut puolustusvoimat ennennäkemättömällä tavalla kehittämään valmiuttaan.

Maavoimien valmiuden perusta nopeisiin tilanteisiin vastaamiseksi luodaan pääosin jalkaväkiyksiköistä muodostetuilla valmiusosastoilla ja –yksiköillä. Olemme tehneet lukuisia kehittämis- ja parantamistoimenpiteitä ja kokonaisuutena koulutusorganisaatiomme on kehitetty kohti valmius- ja koulutusorganisaatiota. Tätä työtä tullaan jatkamaan.

Myös koulutusjärjestelmämme tuullaan uudistamaan edettäessä kohti 2020 lukua. Tämä on hyvä mahdollisuus nykyaikaistaa metodeitamme sekä tarkistaa koulutussisältöjä.

Herra kenraali hyvät kuulijat,

Lyhyt taustakatsaus osoittaa, että jalkaväessä on aina ollut muutoshaasteita. Välineistöä, taktiikkaa, koulutusta ja operatiivista toimintaa on kehitetty ja kehitetään ajan vaatimusten ja käytössä olevien resurssien mukaisesti.

Näyttäisi siltä, että muutosvauhti on yhä vain kiihtymässä ja näköpiirissä olevat muutostekijät tulevat haastamaan Suomen kuin muidenkin maiden asevoimat ennennäkemättömällä muutosnopeudella.

Sensoriteknologia, robotiikka, keinoäly ja autonomiset järjestelmät tuovat taistelukentälle hyvin nopeasti kokonaan uusia suorituskykyjä.

Myös hybridivaikuttaminen, kyber-sodankäynti ja avaruuden hyödyntäminen ovat tuoneet kokonaan uuden tavan vaikuttaa ja operoida osana sodankäyntiä. Tiedon määrä ja tarkoitushakuinen disinformaatio aiheuttavat tähän vielä omat lisähaasteensa.

Arvoisat kuulijat,

Samalla kun tiedämme mikä muuttuu, on yhtä tärkeä tietää, mikä ei muutu. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä sellaista totaalista muutosta, joka kokonaan mullistaisi sodankäynnin.

Lukuisista muutostekijöistä huolimatta, meidän pitää edelleen ratkaista ja päättää, miten eri sotilaallisten suorituskykyjen käyttö organisoidaan sotatoimeksi ja yksittäisiksi operaatioiksi halutun loppuasetelman aikaansaamiseksi.

Valtakunnan avainkohteet on edelleen pidettävä omien joukkojen halussa, ihmisiä ja kohteita pitää suojata, on kyettävä viranomaisyhteistyöhön sekä on pystyttävä puolustamaan maa-alueita lyömällä vastustajan voimat. Näissä tehtävissä tarvitaan
edelleen vahvoja maavoimia ja suorituskykyisiä jalkaväkijoukkoja.

Maavoimat muodostaa Suomen alueellisen puolustusjärjestelmän perustan ja Maavoimat vastaa koko valtakunnan maapuolustuksesta. Maapuolustuksen suorituskyky on joukoissa, itsenäiseen taktiseen toimintaan kykenevissä yhtymissä, prikaateissa ja taisteluosastoissa sekä pataljoonissa. Yksittäiset suorituskyvyt ja uudet elementit pitää organisoida joukkoihin, jotta suorituskykyä voidaan ylipäätään käyttää kokonaisuutena.

Hyvä juhlayleisö,

Elämme parhaillaan vahvaa maavoimien vuosikymmentä. Käytössämme ovat hyvät resurssit, joilla parannamme joukkojemme kohtaamistaistelukykyä, jalkaväen taistelijoiden varustusta ja tulivoimaa, operatiivista tulenkäyttöä, liikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja johtamista. Tällä varmistamme, että maapuolustuksemme suorituskyky kantaa pitkälle 2020 luvulle.

Laajan puolustusjärjestelmämme kehittäminen ei ole mahdollista, että kaikkia puolustushaaroja ja suorituskykyjä kehitetään samanaikaisesti. Näköpiirissä siintävät Merivoimien välttämättömät alushankinnat sekä ilmavoimien tarpeellinen HX-hanke.

Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä pidäke ja kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle. Pidäke muodostuu puolustusjärjestelmämme kyvystä torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.

Keskeisimpiä osia ennaltaehkäisyssä ovat iskukykyiset maavoimat sekä suorituskykyiset ja modernit meri- ja ilmavoimat, jotta puolustusjärjestelmämme toimii kokonaisuutena. Maavoimiin nyt hankittava materiaali tulee olemaan operatiivisessa käytössä useamman vuosikymmenen ajan. Se luo perustan myös tulevaisuuden maapuolustukselle. Maavoimat tutkii ja selvittää samalla kehityslinjoja 2030 luvulle.

Olemme pysyneet aina ajan hermolla ja olemme kyenneet uudistamaan toimintaamme turvallisuusympäristön haasteiden mukaisesti. Olen vakuuttunut, että pitkäjänteinen suunnittelu ja tutkimuksen vuoropuhelu tuottavat meille parhaan lopputuloksen edettäessä kohti 2030 maavoimia ja jalkaväen kehitystarpeita.

Keskeisin voimavaramme on yleinen asevelvollisuus. Se takaa meille parhaan ja kustannustehokkaimman tavan järjestää maapuolustus myös tulevaisuudessa

Arvoisat kuulijat,

Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen tarvitsee tuekseen laadukasta tutkimusta. Parhaimmillaan tutkimustehtävät on kyetty ennalta asettamaan siten, että valmistuneet tutkimustulokset ovat olleet päätöksenteon tukena ja käytettävissä silloin kun tehdään pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.

On erityisen hienoa ja arvokasta, että Jalkaväen vuosipäinä meillä on mahdollisuus vuorovuosina huomioida ja palkita vuoroin jalkaväen kehittäjiä ja vuoroin jalkaväen kouluttajia. Tänä vuonna ovat vuorossa ne jalkaväen kärkitaistelijat jotka ovat erityisesti ansioituneet jalkaväen tutkimuksen ja kehittämisen saralla.

Haluankin tässä yhteydessä vielä erikseen kiittää teitä kaikkia, jotka työskentelette Jalkaväen tutkimus- ja kehittämistyön parissa. Teette erittäin arvokasta ja tärkeää työtä jalkaväen ja koko puolustusjärjestelmämme hyväksi.

Haluan myös kiittää Jalkaväen säätiötä ja Urlus-säätiötä sekä muita tukijoitamme työstänne ja panoksestanne Jalkaväkiaselajin hyväksi. Teidän ansiostanne, voimme tänään huomioida ja palkita Jalkaväessä ansioituneita henkilöitä.

Herra kenraali arvoisat kutsuvieraat,

Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille hyvää jalkaväen vuosipäivää ja rauhallista Joulun odotusta.

Päiväjuhlan yleisöä (Kuva: MAAVE)

Vuosipäivän yhteydessä julkistettiin vuoden jalkaväen kehittäjät. Tänä vuonna palkittiin vuoden jalkaväen kehittäjinä kaksi henkilöä:

• Kapteeni Pertti Kainulainen (PSK/MAASK)
• Insinööriyliluutnantti Ilkka Ahokas (PVTUTKL)

Kapteeni Kainulainen ja insinööriyliluutnantti Ahokas ovat vuodesta 2008 alkaen kymmenen vuoden ajan tehneet pitkäjänteisesti suojan ja läpäisyn tutkimusta, jonka tulokset ovat olleet päätöksenteon perusteena, kun on tehty ratkaisuja jalkaväelle hankittavista suorituskyvyistä.

Vuoden 2018 jalkaväen kehittäjinä palkittiin kapteeni Pertti Kainulainen (kuvassa oikealla) ja insinööri Ilkka Ahokas (Kuva MAAVE)

alkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp. Jari Kytölä luovutti molemmille palkituille säätiön stipendin.

Muut vuosipäivän palkitsemiset:

Jalkaväen ansioristi soljen kera

• toimitusjohtaja Juha Sarsama

Juha Sarsama on Jalkaväen säätiön hallituksen aktviisena jäsenenä kehittänyt merkittävällä tavalla säätiön varallisuuden hoitoa ja luonut entistä paremmat edellytykset apurahojen ja stipendien jakamiselle.

Jalkaväen tarkastajan numeroitu pöytästandaari

Erityisistä ansioista voidaan myöntää numeroitu Jalkaväen tarkastajan pöytästandaari Maavoimien leijonavaakunalla. Jalkaväen tarkastajan numeroidulla pöytästandaarilla palkittiin

• eversti evp. Hannu Liimatta

Eversti Liimatta väitteli sotatieteen tohtoriksi 22.10.2018. Liimatan väitöskirjassa tuotettiin uutta tietoa suomalaisen jalkaväkitaktiikan kehittymisestä.

Jalkaväen pöytästandaari

Jalkaväen avaintehtävistä vuoden aikana pois siirtyneille luovutettiin Jalkaväen pöytästandaari seuraaville henkilöille:

• everstiluutnantti Janne Hakaniemi
• everstiluutnantti Niko Hölttä
• everstiluutnantti Mikko Saarelainen
• komentaja Johan Tillander
• everstiluutnantti Vesa Vainio
• everstiluutnantti Jussi Viinamäki
• everstiluutnantti Jami Virta
• everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi
• majuri Mika Saastamoinen

Jalkaväkistipendit

• majuri Mika Jääskeläinen (Maataistelukeskus)
• yliluutnantti Markus Matikainen (PSPR)
• kapteeni Erno Salo (MAASK)
• kapteeni Teemu Virkkala (KAIPR)
• yliluutnantti Miska Honkakoski (MAASK)

Majuri Mika Jääskeläinen on toiminut 1.9.2017 alkaen Maataistelukeskuksessa Jalkaväen tutkimusalajohtajana. Tehtävässään Jääskeläinen on tehnyt kiitettävää työtä jalkaväen tutkimusalan ja ohjesääntötyön hyväksi, mm. tänä vuonna valmistuvat Kaupunkijääkäripataljoonan ja Paikallispataljoonan oppaat sekä kevyen jalkaväkipataljoonan tutkimus.

Vaara-alueen piirto-ohjelmaa on kehitetty monen vuoden ajan Panssariprikaatissa. Ohjelma hyväksyttiin käyttöön pienikaliiperisten aseiden, panssarintorjuntaaseiden ja panssariajoneuvojen aseiden osalta 1.7.2018 ja kranaatinheittimien osalta 1.10. Piirto-ohjelma tekee vaara-alueiden piirtämisestä ja ammuntojen suunnittelusta entistä tehokkaampaa ja parantaa palvelusturvallisuutta. Ohjelman pääkehittäjänä on toiminut yliluutnantti Markus Matikainen Panssariprikaatista ja jalkaväen aseiden osalta päätestaajina ovat toimineet kapteeni Erno Salo ja yliluutnantti Miska Honkakoski Maasotakoululta.

Ampumakoulutusoppaan kirjoittaminen oli annettu toimeksi vuonna 2013, mutta työ ei edistynyt. Vuoden 2016 alussa kapteeni Teemu Virkkala Kainuun prikaatista aloitti Ampumakoulutusoppaan kirjoittajana. Virkkala teki erittäin ansiokasta työtä ja kirjoitti oppaan valmiiksi yhden vuoden sisällä. Valmis opas hyväksyttiin käyttöön 1.1.2018.

Säätiön hallituksen kokous Jalkaväkimuseolla 12.6.2018

admin — Tue, 12 Jun 2018 10:46:52 +0000

Säätiön hallituksen kokous Jalkaväkimuseolla 12.6.2018

Museonjohtaja Markku Riittinen (oikealla) esitteli hallitukselle museon näyttelyitä. Keskellä hallituksen puheenjohtaja Jari kytölä ja vasemmalla hallituksen jäsen Antti Hannula.

Vasemmalta lukien hallituksen jäsenet Markku Manninen, Martti Koivula sekä Veli-Heikki Saari.

Säätiön hallitus piti perinteiseen tapaan kesäkuun kokouksensa Jalkaväkimuseon tiloissa 12.6.2018. Hallitus oli kokonaisuudessaan paikalla. Myös museonjohtaja Markku Riittinen oli mukana kokouksessa. Ennen kokousta hallituksen puheenjohtaja, eversti (evp) Jari Kytölä isännöi lounaan paikalla olleille Jalkaväkimuseon työntekijöille. Kuten 31.5. järjestetyssä säätiön hallintoneuvoston kevätkokouksessa, tämänkin kokouksen keskeinen aihe oli Jalkaväkimuseon tulevaisuus. Hallintoneuvosto linjasi kevätkokouksessa hallitukselle, että ensisijaisena tavoitteena on jatkaa museon toimintaa sen nykyisessä sijoituspaikassa ja että suunnittelutyötä ja valmisteluja jatketaan Mikkelin kaupungin kanssa. Tavoitetta tukee erityisesti se, että Mikkelin kaupunki on ostamassa Senaatti-kiinteistöiltä Jalkaväkimuseon kiinteistöt. Hallitus käsittelikin kokouksessaan ensisijaisesti niitä käytännön toimenpiteitä, joilla asiaa voidaan viedä nopeassa tahdissa eteenpäin.

Hallintoneuvoston kevätkokous Rajavartiolaitoksen esikunnassa 31.5.2018

admin — Thu, 31 May 2018 12:00:56 +0000

Hallintoneuvoston kevätkokous Rajavartiolaitoksen esikunnassa 31.5.2018

Jalkaväen säätiön sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Rajavartiolaitoksen esikunnassa Helsingissä torstaina 31.5.2018. Kokoukseen osallistui hallintoneuvoston puheenjohtajan, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikolan johdolla 13 hallintoneuvoston jäsentä. Myös viime syyskokouksessa säätiön kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu kenraaliluutnantti Vesa Kämäri oli paikalla. Säätiön hallitus oli lähes kokonaisuudessaan paikalla puheenjohtajansa, eversti Jari Kytölän johdolla.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola avaamassa kokousta.

Ennen varsinaista kokousta hallintoneuvoston jäsen, Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö kenraalimajuri Pasi Kostamovaara piti mielenkiintoisen esityksen rajavartiolaitoksen nykytilasta ja tulevaisuuden kehityksestä.

Hallituksen puheenjohtaja esitteli hallintoneuvostolle säätiön toimintakertomuksen sekä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari puolestaan tilinpäätöksen, tuloslaskelmat sekä tilintarkastajan lausunnon vuodelta 2017, jotka hallintoneuvosto hyväksyi ja myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Lisäksi hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Juha Sarsama esitteli hallintoneuvostolle säätiön sijoitustoimintaa.

Kokouksen yksi keskeisimpiä asioita oli Jalkaväkimuseon tulevaisuus. Hallituksen puheenjohtaja totesi esityksessään hallintoneuvostolle, että hallituksen ensisijaisena tavoitteena on nyt jatkaa museon toimintaa sen nykyisessä sijoituspaikassa kiinteässä yhteistoiminnassa Mikkelin kaupungin kanssa. Tavoitetta tukee erityisesti se, että Mikkelin kaupunki on ostamassa Senaatti-kiinteistöiltä Jalkaväkimuseon kiinteistöt. Käydyn keskustelun jälkeen todettiin, että on hallitus voi edetä suunnitelmansa mukaisesti kiinteässä yhteistoiminnassa Mikkelin kaupungin kanssa.

Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhla Santahaminassa 30.11.2017

admin — Thu, 30 Nov 2017 11:50:05 +0000

Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhla Santahaminassa 30.11.2017

Jalkaväen säätiön virallisena perustamisajankohtana pidetään säädekirjan allekirjoittamispäivää 30.11.1957. Säädekirjan allekirjoittivat silloinen jalkaväen tarkastaja, kenraaliluutnantti Sakari Simelius, jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs, kenraalimajuri Armas-Eino Martola ja kaksitoista muuta sotilas- ja siviilitaustaista henkilöä.

Yksityiskohtainen tarkastelu Jalkaväen säätiön perustamisesta ja historiasta on luettavissa tuoreesta Jalkaväen vuosikirjasta XXXI (2017-18) eversti Hannu Liimatan kirjoituksesta ”Henkistä ja vähän muutakin tukea – Jalkaväen säätiö 60 vuotta” . Kirja on löydettävissä tästä linkistä ja näiden kotisivujen valikosta ”Julkaisut – Jalkaväen vuosikirjat”. Kirja on samalla säätiön 60-vuotisjuhlajulkaisu.

Allekirjoittamisajankohdasta tuli siis kuluneeksi 60 vuotta 30.11.2017, jolloin merkittävää vuosipäivää juhlistettiin Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Läsnä olivat myös säätiön kunniapuheenjohtajat, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo ja kenraaliluutnantti Raimo Viita sekä kunniajäsen, eversti Pertti Vuolento.

Juhlayleisöä oli runsaasti. Kuvassa (oikealta) säätiön kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Raimo Viita, hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo, kunniajäsen, eversti Pertti Vuolento sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Juhlatilaisuudessa esiintyi Kaaderilaulajat laulunjohtajansa, everstiluutnantti, Director cantus Matti Orlamon johdolla. Kaaderilaulajat esittivät ”Jääkärimarssin”, ”Sillanpään marssilaulun” sekä lopuksi ”Porilaisten marssin” (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Jalkaväen säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola totesi tervehdyspuheensa alussa, että vuonna 1957 säätiön perustamiselle oli suuri tarve. Hän katsoi syitä olleen useita, mutta että muita vaikuttavampi syy perustamiseen lienee ollut tarve tukea jalkaväen kehittämistä.

– Jalkaväen, kuten muidenkin puolustuksen osatekijöiden kehittäminen oli ollut jäissä sotien jälkeisenä aikana. Kun kehittäminen sitten 1950-luvun alussa vähitellen alkoi, huomattiin tarve myös jalkaväen kehittämistä palvelevaan tutkimukseen ja sen tekijöiden palkitsemiseen. Jalkaväen kehitys oli nousujohteista ja kiihtyi kohti 60-lukua mentäessä. Säätiön perustettiin juuri oikeaan aikaan ja se ehti mukaan omalta osaltaan tukemaan tätä kehitystä ja maanpuolustustahdon nousua.

Liikola totesi myös, että Jalkaväen säätiö on kokenut 60-vuotisen taipaleensa kuluessa muutoksia, mutta muutokset ovat myös olleet tarpeellisia ja auttaneet säätiötä kehittymään.

– Jalkaväen säätiö kehittyy ajassa eläen suomalaisen jalkaväen hyväksi työtään tehden. Suomalainen jalkaväki on sitten säätiön perustamisen kehittynyt valtavasti tehokkaaksi, monipuoliseksi, monitasoiseksi ja yhä teknistyvämmäksi osaajaksi, joka on taistelukentällä verkottunut muiden puolustusvoimien suorituskykyjen kanssa. Jalkaväki osaa ja haluaa yhteistoiminnan muiden kanssa. Jalkaväki harvemmin voittaa ilman tukea, mutta ilman jalkaväkeäkään harvemmin voi voittaa, tai ylläpitää saavutettua asetelmaa. Jalkaväki elää ikään kuin symbioosissa muiden aselajien ja puolustushaarojen kanssa. Vastaavalla tavalla Jalkaväen säätiön on pystyttävä jatkossakin kehittymään samaan suuntaan tuettavansa kanssa, että voimme tarkoitusperämme toteuttaa. Uskon, että tähän pystymme.

Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Tervehdyspuheen jälkeen palkittiin säätiön toiminnassa mukana olleita tai olevia henkilöitä, heidän aktiivisesta panoksestaan säätiössä sekä heidän merkittävistä ansioistaan säätiön tarkoitusperien toteuttamiseksi ja jalkaväkemme toiminnan tukemiseksi. Palkitut julkisti säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti Jari Kytölä.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti Jari Kytölä julkisti juhlakokouksessa palkitut (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Jalkaväen säätiön arvokkain palkitsemismuoto on kutsua yksityishenkilö säätiön kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Säätiön kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan kutsua erityisen ansiokkaasti jalkaväen toimintaa edistäneitä henkilöitä. Kutsumisesta päättää säätiön hallintoneuvosto.

Säätiön hallintoneuvosto kutsui 60-vuotisjuhlassa kunniapuheenjohtajakseen kenraaliluutnantti Vesa Kämärin ja kunniajäsenekseen eversti Kari Kokkosen.

Kenraaliluutnantti Vesa Kämäri

Eversti Kari Kokkonen

Kenraaliluutnantti Vesa Kämäri toimi säätiön (silloisen) valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2004–2014. Kymmenvuotisen puheenjohtajuuskautensa aikana kenraaliluutnantti Kämäri edisti määrätietoisella otteella ja erityisen ansiokkaasti säätiön näkyvyyttä ja toimintamuotoja sekä sitä kautta myös jalkaväkeämme.

Eversti Kari Kokkonen toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2005–2013, jona aikana hän kehitti erittäin ansiokkaasti hallituksen toimintaa ja lisäsi sitä kautta säätiön näkyvyyttä.

Sekä kenraaliluutnantti Kämäri että eversti Kokkonen olivat estyneitä saapumaan juhlatilaisuuteen.

Jalkaväen ansioristi on yksityiselle henkilölle myönnettävä tunnustuspalkinto ansioista jalkaväkiaselajin hyväksi. Erityisistä ansioista Jalkaväen ansioristi voidaan myöntää soljen kera. Jalkaväen ansioristin myöntää Jalkaväen tarkastaja säätiön hallituksen esityksestä.

Jalkaväen säätiön ansioristi soljen kera luovutettiin hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnroothille ja toimitusjohtaja Jarmo Puputille, heidän aktiivisesta panoksestaan sekä merkittävistä ansioistaan säätiön tarkoitusperien toteuttamiseksi ja jalkaväen toiminnan tukemiseksi .

Kenraalimajuri Liikola kiinnittämässä ansioristiä toimitusjohtaja Jarmo Puputille. Juuri ansioristin saanut, hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth Puputin oikealla puolella (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Jalkaväen säätiön ansioristi luovutettiin rouva Marja-Leena Komulaiselle ja rouva Päivi Ojalalle, heidän pitkäaikaisesta sekä erittäin aktiivisesta toiminnastaan säätiön Naistoimikunnassa, joka on merkittävällä tavalla tukenut säätiön tarkoitusperien toteutumista. Sekä Marja-Leena Komulainen että Päivi Ojala olivat estyneitä olemaan läsnä juhlassa. Naistoimikunnan puheenjohtaja, KTM Heidi Aho otti ansioristit vastaan toimitettavaksi edelleen saajilleen.

Naistoimikunnan puheenjohtaja Heidi Aho vastaanottamassa Marja-Leena Komulaisen ja Päivi Ojalan ansioristit (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Säätiön hopeoitu mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut mukana jalkaväkiaselajin ja/tai säätiön toiminnassa pitkään ja edistänyt toiminnallaan jalkaväen kehitystä ja/tai sen historiallisten perinteiden säilyttämistä. Mitalin myöntää säätiön hallitus.

Säätiön hopeoitu mitali luovutettiin kenraaliluutnantti Ilkka Asparalle, lakiasiainjohtaja Harri Christensenille, eversti Markku Manniselle sekä maajohtaja Jukka Perttulalle, heidän pitkäaikaisesta, aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnastaan säätiössä.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja luovuttamassa hopeoitua mitalia kenraaliluutnantti Ilkka Asparalle (vasemmalla), lakiasianjohtaja Harri Christensenille ja eversti Markku Manniselle. Maajohtaja Jukka Perttula vastaanotti mitalin myöhemmin iltapäivällä järjestetyssä hallintoneuvoston syyskokouksessa (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Juhlapuheen piti Maavoimien esikunnan suunnittelupäällikkö, eversti Kari Pietiläinen. Hän aloitti puheensa alla olevalla lainauksella silloisen Puolustusvoimain komentajan, kenraali Sakari Simeliuksen tervehdyksestä Jalkaväen vuosikirjassa vuodelta 1964. Hän totesi, että tervehdyksen syvä ydin on tänä päivänä edelleen erittäin ajankohtainen.

”Jalkaväki on ainoa joukko, joka voi pitää puolustettavan alueen pysyvästi hallussaan ja jalkaväen tehtäväksi jää tarvittaessa vihollisen lyöminen ja siten taistelun ratkaiseminen. Nykyaikaisen maitse hyökkääjän nopeus, sen mahdollisuudet äkillisiin tilanteen muutoksiin sekä suuriin asevaikutuksiin ja toisaalta omat niukat voimavaramme vaativat alueemme koskemattomuudesta huolehtivilta joukoiltamme mieskohtaisen ja teknillisen taistelutaidon lisäksi ennen muuta joustavaa liikkuvuutta ja riittävää nopeutta. Erityisesti koskee tämä nopeusvaatimus jalkaväkeä, koska se yhtymien perusosana suurelta osin määrää muiden joukkojen toimintarytmin. Me olemme lukumääräisesti ja usein raskaan tulen osalta alivoimaisia. Sen tähden on aloitteen ottaminen taistelupaikan, -ajan, ja -lajin suhteen meille ratkaisevan tärkeä. Nopeuden hankkiminen kaikissa sää-, maasto- ym olosuhteissa tulivoimaa ja iskukykyä menettämättä on aikakautemme suomalaiselle jalkaväelle asettama tärkein haaste.”

Juhlapuheen pitäjä, Maavoimien esikunnan suunnittelupäällikkö, eversti Kari Pietiläinen (Kuva: Aki Aunala/MPKK)

Eversti Pietiläinen loi puheessaan perusteellisen katsauksen maavoimien nykytilaan ja kehitysnäkymiin (koko puhe on luettavissa tästä linkistä). Hän totesi muun muassa, että Maavoimien esikunnassa suorituskykyjen rakentamisesta suurimman vastuun kantavat maavoimien operaatiopäällikkö ja aselajitarkastajat. Hänen mukaansa Maavoimien pääaselaji jalkaväki, suurimpana aselajina, muodostaa maavoimien sodan ajan joukkojen iskukyvyn rungon.

– Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkkeen luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys.

– Jalkaväkeä on kehitetty viime vuosina suunnitelmallisesti huomioiden sotilaallisen toimintaympäristön muutokset ja käyttöön annetut resurssit. Maavoimien taistelun periaatteita on kehitetty ensin vuonna 2012 aloitetulla jalkaväen taistelutavan uudistuksella. Se on koskettanut yksittäistä taistelijaa, jalkaväen joukkorakenteita, taktiikkaa ja taistelutekniikkaa, materiaalia ja koulutusta. Uudistus aloitettiin riittävän ajoissa ja sen myötä jalkaväkijoukkojen käytön keinovalikoima sekä joustavuus on lisääntynyt merkittävästi ja niillä kyetään vastaamaan myös taistelukentän uusiin uhkiin.

Eversti Pietiläinen korosti, että paraskaan sotamateriaali ei kuitenkaan yksinään riitä, mikäli niiden käyttäjien ammattitaito tai fyysinen suorituskyky on puutteellinen.

– Uudet joukkotyypit, taisteluvälineet, taktiikka sekä taistelutehtävien laajeneminen asettavat yhä kasvavia vaatimuksia henkilökunnan ja asevelvollisten osaamiselle. Päävastuun koulutuksesta ja valmiudesta kantavat joukko-osastot ja sotilasopetuslaitokset, jotka tekevät arvokasta työtä jalkaväkiaselajin taistelutekniikan ja taktiikan sekä koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdistyy koulutukseen ja kasvatukseen Maasotakoulussa. Kun tahto, taito ja välineet kohtaavat toisensa, syntyy todellista suorituskykyä. Maavoimien tutkimuskeskus, Maataistelukeskus ja Jalkaväkikoulu ovat tulevaisuuden tekemisen ytimessä.

Eversti Pietiläinen kiitti maavoimien puolesta Jalkaväen Säätiötä ja sen piirissä työtä tekeviä, Säätiön toimintaa tukevia tahoja sekä Jalkaväkimuseon henkilökuntaa merkittävästä panoksesta jalkaväen hyväksi. Hän välitti samalla maavoimien johdon kiitokset jalkaväen parissa työskentelevälle henkilöstölle.

– Olette tehneet hienoa työtä Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi.

Puheensa lopuksi eversti Pietiläinen lainasi nykyisen Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin tervehdystä uusimmassa Jalkaväen vuosikirjassa 2017-18:

”Kehittämisen painopiste on nyt Maavoimissa. Huolehtikaamme kaikki yhdessä, että hyödynnämme tämän tilaisuuden täysimääräisesti. Jalkaväen osuus on tässä työssä merkittävä hankkeiden kohdistuessa uusien sodan ajan joukkojen kehittämiseen ja varustamiseen sekä muun muassa maavoimien liikkuvuuden ja iskukyvyn parantamiseen. Maavoimien valmiuden perusta nopeisiin tilanteisiin vastaamiseksi luodaan pääosin jalkaväkiyksiköistä muodostetuilla valmiusosastoilla ja -yksiköillä.”

Juhlapuhe päättyi sanoihin:

”Liehukoon jalkaväen vihreä lippu kärjessä myös tulevaisuudessa.”

Säätiön hallintoneuvoston syyskokous 30.11.2017

admin — Thu, 30 Nov 2017 10:05:51 +0000

Säätiön hallintoneuvoston syyskokous 30.11.2017

Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlatilaisuuden jälkeen säätiön hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa. Ennen kokousta kunniapuheenjohtajat, kunniajäsen sekä paikalla olleet hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Eturivissä vasemmalta kunniajäsen, eversti Pertti Vuolento, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo, säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Raimo Viita, hallintoneuvoston jäsen, teollisuusneuvos Erkko Kajander, hallintoneuvoston jäsen, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara sekä säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti Jari Kytölä. Takarivissä vasemmalta hallintoneuvoston jäsen, kaupunginjohtaja Timo Halonen, hallituksen jäsen, asianajaja Antti Hannula, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Ilkka Puputti, hallintoneuvoston jäsen, lakiasiainjohtaja Harri Christensen, hallintoneuvoston jäsen, hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Timo Leppänen, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari, hallituksen jäsen, eversti Markku Manninen, hallituksen jäsen, everstiluutnantti Martti Koivula sekä hallintoneuvoston jäsen, valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas.

Syyskokouksessa hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksivuodelle 2018. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi esitetyt hallintoneuvoston ja hallituksen henkilöjärjestelyesitykset.

Hallintoneuvoston kokoonpano 1.12.2017 lukien on

– Kenraalimajuri (evp) Juha-Pekka Liikola (hallintoneuvoston puheenjohtaja)
– Eversti Rainer Peltoniemi (valittiin uudeksi jäseneksi eversti Jukka Valkeajärven tilalle)
– Kenraaliluutnantti (evp) Ilkka Aspara (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Lakiasiainjohtaja Harri Christensen
– Hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth
– Kaupunginjohtaja Timo Halonen
– Teollisuusneuvos Erkko Kajander
– Teollisuusneuvos Kari Kallonen
– Toimitusjohtaja Kim Kaskiaro
– Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Toimitusjohtaja Henri Kuitunen
– Toimitusjohtaja Timo Leppänen (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Prikaatikenraali (evp) Jukka Ojala (valittiin uudeksi jäseneksi prikaatikenraali Jaakko Oksasen tilalle)
– Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas
– Kenraaliluutnantti (evp) Mika Peltonen
– Maajohtaja Jukka Perttula (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Toimitusjohtaja Jarmo Puputti

Hallituksen kokoonpano 1.12.2017 lukien on:

– Eversti (evp) Jari Kytölä (puheenjohtaja)
– Asianajaja Antti Hannula
– Everstiluutnantti (evp) Martti Koivula
– Eversti (evp) Markku Manninen (valittiin uudelleen 3 vuodeksi)
– Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari
– Toimitusjohtaja Juha Sarsama
– Everstiluutnantti Juhana Skyttä (varapuheenjohtaja, valittiin everstiluutnantti Ari Laaksosen tilalle)

Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti (evp) Kari Sainio.

Lisäksi hallitus saattoi hallintoneuvoston tietoon suunnitelmansa Jalkaväkimuseon osalta, säätiön sijoitusten tilanteen sekä mahdollisuudet terävöittää säätiön varainhankintaa.

Jalkaväen vuosipäivä Mikkelissä 17.11.2017

admin — Fri, 17 Nov 2017 12:57:18 +0000

Jalkaväen vuosipäivä Mikkelissä 17.11.2017

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin 17.11.2017 Mikkelin jalkaväkimuseolla. Jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen nosti esiin juhlapuheessaan muun muassa sotilaiden koulutuksen, ammattitaidon ja fyysisen kunnon tärkeyden. Hänen mukaansa Jalkaväen merkitys ja asema pääaselajina on turvattu Maavoimien käynnissä olevissa ja seuraavina vuosina aloitettavissa, liikkuvuutta ja tulivoimaa edistävissä hankkeissa. Lisäksi kuitenkin korosti, että paraskaan sotamateriaali ei riitä, jos materiaalin käyttäjien ammattitaito tai fyysinen suorituskyky on puutteellista ja että päävastuun koulutuksesta ja valmiudesta kantavat joukko-osastot ja sotilasopetuslaitokset, jotka tekevät arvokasta työtä.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen ja kapteeni Simo Raunio laskivat seppeleen JP7 ”Savon jääkärit” muistomerkille. (Kuva Puolustusvoimat).

Jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen pitämässä juhlapuhetta. (Kuva Puolustusvoimat).

Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti (evp) Jari Kytölä onnitteli ”puolustusvoimien pääaselajia” ja totesi, että kautta aikain historiassa ja nykyaikanakin on sodissa ja kriiseissä nähty, että lopullisen voiton tai halutun pysyvän ratkaisun saamiseksi on aina tarvittu jalkaväkeä, jalkaväen sotilaita taistelukentälle. Eversti Kytölä totesi myös, että Jalkaväen säätiö, jonka perustamissanat lausuttiin 30.11.1957, viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Hän korosti, että säätiön tavoitteena on aina ollut jalkaväen historian ja perinteiden vaaliminen, jalkaväen tutkimus- ja kehitys- sekä julkaisutoiminnan tukeminen muun muassa apurahoin sekä ansioituneen jalkaväen henkilöstön palkitseminen stipendein. Tervehdyksensä päätteeksi eversti Kytölä ilmoitti, että Jalkaväen säätiön juhlavuoden kunniaksi säätiön hallitus on päättänyt lahjoittaa kaikille jalkaväkijoukkoyksiköille sekä jalkaväen kouluille ja opetuslaitoksille kullekin käytettäväksi 500 euron stipendin vuoden 2018 aikana. Kunkin joukkoyksikön komentaja (vast) voi harkintansa mukaan palkita palveluksessa kunnostautuneita jalkaväen varusmiehiä, naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia sekä kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä ja eri oppilaitosten jalkaväkiaselajin opiskelijoita. Lahjoituksen kokonaisarvo on lähes 10 000 euroa. Vuosipäivän yhteydessä julkistettiin myös Jalkaväen tarkastajat valinnat vuoden jalkaväkiupseeriksi, vuoden jalkaväkiopistoupseeriksi sekä vuoden jalkaväkialiupseeriksi. Vuoden jalkaväkiupseeriksi nimettiin kapteeni Jukka Sahinoja (KAIPR), vuoden jalkaväkiopistoupseeriksi yliluutnantti Petteri Halme (PORPR) sekä vuoden jalkaväkialiupseeriksi ylikersantti Oskari Kaasinen (MAASK). Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja luovutti kullekin palkitulle 1000 euron stipendin.

Jukka Sahinoja

Petteri Halme

Oskari Kaasinen

Kapteeni Jukka Sahinoja on palvellut Kainuun jääkäripataljoonassa vuodesta 2006 alkaen useissa tehtävissä. Valinnan perusteluissa todetaan muun muassa, että Jukka Sahinoja 1. Jääkärikomppanian pääillikkönä on omalla esimerkillään, vahvalla ja persoonallisella johtamisotteella sekä kovalla työllä saanut saapumiserästä toiseen henkilökuntaansa reipashenkisen työilmapiriin ja varusmiehiin hyvän taisteluhengen. Sotaharjoituksissa Sahinoja on toiminut lukuisten jääkärikomppanioiden pääkouluttajana. Koulutetut joukot ovat saaneet erinomaiset arvosanat suorituskyvyn mittauksissa. Myös varusmiehet itse ovat palautteessaan arvioineet saamansa koulutuksen ja yksikön toiminnan korkealle tasolle, prikaatin parhaiden yksiköiden joukkoon. Jukka Sahinoja on jatkuvasti pyrkinyt rohkeasti kehittämään toimintaa, oli sitten kyse jääkärikomppanian taistelutavasta, koulutuksen järjestelyistä tai koko prikaatia koskevista käytänteistä. Yliluutnantti Petteri Halmeen valinnan perusteluissa todetaan muun muassa, että nykyisessä tehtävässään PORPR:n sotakoiraosaston johtajana Petteri Halme on saanut aikaan erinomaisia tuloksia. Halmeen johtaman sotakoiraosaston tehtävänkuvaan kuuluu puolustusvoimien henkilökunnan sotakoiranohjaajien koulutus ja joukkotuotannon mukaiset varusmieskoiranohjaajat. Halme on kehittänyt ja ohjannut pitkäjänteisesti valtakunnallista sotakoiraohjaajien koulutusta yhteistoiminnassa Poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä kansainvälisen yhteistoiminnan kautta. Muun muassa toimiessaan jääkärijoukkueen johtajana Suomalaisessa jääkäripataljoonassa Bosniassa, Halme vastasi pataljoonan sotakoiratoiminnan kehittämisestä sekä koirapartioiden käytöstä operatiivisessa toiminnassa. Halme on toiminut lukuisia kertoja poliisin tukena virka-aputehtävissä vaativissa tilanteissa. Tänä vuonna yliluutnantti Halme valmisteli ja johti kiitettävällä tavalla yhteispohjoismaisen NORDEFCO MWD – sotakoiranohjaajakurssin. (Yliluutnantti Halme jää reserviin 2018). Ylikersantti Oskari Kaasinen on palkittu jo aiemmin Pohjois-Karjalan prikaatissa vuoden kouluttajana. Oskari Kaasisen ammattitaito on valtakunnallisesti tunnettu erityisesti panssarintorjunta-asejärjestelmien ja niiden käytön osalta. Ylikersantti Kaasinen on kouluttanut kadetteja ja palkattua henkilökuntaa saaden poikkeuksetta erinomaista palautetta ammattitaidostaan ja asenteestaan esimiehiltään, vertaisiltaan sekä koulutettaviltaan. Ylikersantti Kaasinen tunnetaan erittäin tunnollisena ja ahkerana työntekijänä, jonka vuorovaikutustaidot niin työyhteisön sisällä kuin ulospäin ovat erinomaiset. Ylikersantti Kaasinen on työssään pätevä ja aina valmis ja halukas kehittämään omaa ammattitaitoaan. Ylikersantti Kaasinen on niin henkisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan kuin tiedoiltaan ja taidoiltaan erinomainen esimerkki käytännönläheisestä aliupseerista. Ylikersantti Kaasinen vaatii koulutettaviltaan paljon ja kannustaa sekä ohjaa heitä suoriutumaan entistä paremmin toimimalla itse esimerkkinä.

Lisäksi vuosipäivänä palkittiin muita jalkaväkiaselajin parissa ansioituneita henkilöitä.

Kuvat: Puolustusvoimat.

Vuosipäivän yhteydessä julkaistiin myös Jalkaväen vuosikirja 2017-2018. Kirjaa on julkaistu vuodesta 1961 lähtien. Nyt julkaistu kirja on järjestyksessään 31. ja on samalla Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlajulkaisu.

Kirja on luettavissa näiden sivujen valikosta ”Julkaisut” ja tästä linkistä. Valikosta ”Julkaisut” löytyvät myös kaikki muut vuosina 1961–2016 julkaistut 30 vuosikirjaa.