Hallintoneuvoston kokoonpano 27.11.2020 lukien:

– Kenraalimajuri  (evp) Juha-Pekka Liikola (hallintoneuvoston puheenjohtaja)
– Kauppatieteiden maisteri Heidi Aho (uusi jäsen)
– Lakiasiainjohtaja Harri Christensen 
– Hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth
– Toimitusjohtaja Juhani Elomaa
– Kaupunginjohtaja Timo Halonen
– Kenraaliluutnantti  Petri Hulkko
– Teollisuusneuvos Kari Kallonen
– Toimitusjohtaja Timo Leppänen (valittiin uudelleen)
– Toimitusjohtaja Pauli Mikkola
– Prikaatikenraali  (evp) Jukka Ojala (valittiin uudelleen)
– Eversti Rainer Peltoniemi (varapuheenjohtaja, valittiin uudelleen)
– Maajohtaja Jukka Perttula (valittiin uudelleen)
– Toimitusjohtaja Jarmo Puputti
– Prikaatikenraali Matti Sarasmaa (kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaaran tilalle)

(Hallintoneuvostossa jättivät paikkansa kenraaliluutnantti Ilkka Aspara,  kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara sekä kaupunginjohtaja Hannu Muhonen)

Hallituksen kokoonpano 27.11.2020 lukien:

– Eversti (evp) Jari Kytölä (puheenjohtaja)
– Asianajaja Antti Hannula (valittiin uudelleen)
– Everstiluutnantti (evp) Martti Koivula (valittiin uudelleen)
– Eversti (evp) Heikki Pohja
– Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari
– Toimitusjohtaja Juha Sarsama
– Everstiluutnantti Vesa Volanen (varapuheenjohtaja) 

Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti (evp) Kari Sainio.

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin tänään keskiviikkona 18. marraskuuta Mikkelin Jalkaväkimuseolla, jonne oli kutsuttu koronatilanteen vuoksi vain pieni rajattu ryhmä henkilöstöä. Juhlassa luotiin katsaus jalkaväen kuluneeseen vuoteen ja tulevaan kehittämiseen sekä palkittiin jalkaväen tehtävissä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä.

Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi mainitsi juhlapuheessaan viime vuosikymmenen muutokset maavoimien ja puolustusjärjestelmän kehittämisessä ja toimintaympäristön muutoksen epävakaammaksi.

– Käynnistyneellä 2020-luvulla näköpiirissä on uudet haasteet ja sen pohjalta nousevat kehittämistarpeet. Näitä ovat ainakin globaalin toimintaympäristön ennalta-arvaamattomuuden lisääntyminen sekä uuden teknologian käyttöönotto, Peltoniemi arvioi.

– On tärkeää, että puolustusjärjestelmäämme kehitetään kokonaisuutena ja tasapainoisesti. Puolustuksen valmius ja torjuntakyky rakennetaan yhdistämällä korkean teknologian kärkijärjestelmät sekä Suomen olosuhteisiin mitoitettu laaja reservi.

Maavoimien toimintakyvystä ja kehittämisestä Peltoniemi nosti esille valmiuden ylläpidon, asevelvollisuuden, paikallispuolustuksen ja joukkojen suorituskyvyn kehittämisen.

– Jalkaväen suorituskykyä on onnistuttu ylläpitämään turvallisuusympäristön vaatimusten mukaisesti, ja kehittämistä jatketaan sekä suorituskykyä parannetaan kattavasti edettäessä kohti 2030-lukua, eversti Peltoniemi totesi.

Jalkaväen säätiötä juhlatilaisuudessa edusti säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp Jari Kytölä.

Lisätietoa vuosipäivästä ml. Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemen juhlapuhe sekä tilaisuudessa palkitut on luettavissa tästä linkistä.

Jalkaväen säätiö onnittelee Jalkaväkeä ja toivottaa sille mitä parhainta menestystä myös tulevaisuudessa!

Yksi merkittävä aikakausi säätiön historiassa on päättynyt, kun Jalkaväen säätiön Naistoimikunta päätti virallisesti toimintansa kokouksessaan 26.5.2020. Alla on Naistoimikunnan viimeisen puheenjohtajan Heidi Ahon ”loppusanat”.

Jalkaväen säätiö kiittää Naistoimikuntaa sen tekemästä arvokkaasta ja pyyteettömästä työstä säätiön toiminnan tukemiseksi, maanpuolustuksen hyväksi ja maanpuolustustahdon kohottamiseksi.

***

Naistoimikunta toimi lähes puoli vuosisataa osana Jalkaväen säätiötä keräten varoja säätiön toiminnan tukemiseksi, maanpuolustuksen hyväksi ja maanpuolustustahdon kohottamiseksi. Vuodesta 1974 kahvikonsertit ja muut naistoimikunnan tilaisuudet kokosivat vuosittain aina salin täyteen sotilasmusiikin ystäviä. Monet konserttivieraista olivat mukana kymmeniä kertoja. Konsertti oli perinne, jota odotettiin. Konsertin lopuksi – yleisön toivomuksesta 1990-luvulta saakka – lopuksi yhdessä laulettu Sillanpään marssilaulu loi tunnelman, joka innosti tulemaan mukaan taas seuraavanakin vuonna.

Konserttien historian aloitti kenraalitar Maire Pöyhönen. Perustamiskokous pidettiin 23.9.1974 Sotamuseolla ja sen koollekutsujana oli Pöyhösen lisäksi eversti Vilho Tervasmäki. Asiaa tuki vahvasti kenraalimajuri Erkki Setälä. Kutsuttuja olivat Jalkaväen säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten puolisot sekä muita maanpuolustuksesta kiinnostuneita naisia. Maire Pöyhönen toimi puheenjohtajana ja hengen luojana vuoteen 1997 saakka vakiinnuttaen naistoimikunnan olennaiseksi osaksi säätiön toimintaa. Hänen jälkeensä toimi puheenjohtajana vuoteen 2008 saakka kenraalitar Lea Vanonen. Vuosina 2008–2010 puheenjohtajana toimi kenraalitar Anna-Maija Muromaa ja hänen jälkeensä Heidi Aho.

Naistoimikunnan vahvat ja toimeliaat puheenjohtajat jäsenineen loivat toimikunnalle merkittävän roolin säätiössä.  Maire Pöyhösen ja Lea Vanosen laajat kontaktiverkot upseeriston piirissä tekivät konserttia tunnetuksi. Konsertista tuli tapahtuma, johon haluttiin osallistua ja näin tukea ja tehdä tunnetuksi säätiön toimintaa. Perinne oli syntynyt.

Konsertit ja muut naistoimikunnan organisoimat tapahtumat kokosivat vuosittain yhteen vanhoja ystäviä ja uusia tuttavuuksia. Konsertit olivat aina loppuunmyytyjä ja niiden tuotto säätiölle oli merkittävä.

Vuodesta 1976 naistoimikunnan päätapahtumaksi muodostui Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa pidetty kahvikonsertti, jossa musiikista vastasi Kaartin soittokunta. Myös Kaaderikuoro tai Kadettikuoro esiintyivät lukuisia kertoja. Konsertin jälkeen siirryttiin kahville, jossa oli leivonnaisena konsertin ajankohtaan liittyen Runebergintorttu. Arpajaisia pidettiin myös 2010-luvulle saakka ja ne saivat suuren suosion hyvine palkintoineen.

Maailma on kuitenkin 2010-luvulla muuttunut. Vanhat sukupolvet konserttivieraina alkoivat poistua rivistä eikä uusia helposti tullut. Säätiön kanssa käytiin keskusteluja siitä, että konsertti siirrettäisiin uuden Jalkaväkipäivän yhteyteen syksyyn. Näin tapahtuikin. Konsertti siirrettiin helmikuusta lokakuulle. Siirtoon liittyvät haasteet vaikeuttivat konsertin järjestelyjä ja lipunmyyntiä. Lokakuu ei osoittautunut ajankohtana hyväksi vaihtoehdoksi – kuulemma parasta metsästysaikaa – eikä lippuja saatu myytyä odotetusti lokakuussa 2016. Sotilasmusiikkia esittävä kahvikonsertti eikä uusi ajankohta eivät enää innostaneet yleisöä aikaisempien vuosikymmenten tavoin. Myöskään naistoimikunnassa tehtävä työ ei välttämättä enää kiinnostanut nuorempia tekijöitä. Oli aika pohtia naistoimikunnan roolia ja merkitystä. Naistoimikunta päätti virallisesti toimintansa 26.5.2020.

Naistoimikunnan viimeiseksi jääneenä puheenjohtajana haluan kiittää säätiötä erinomaisesta yhteistyöstä vuosikymmenten aikana. Erityisesti haluan mainita kenraaliluutnantti Vesa Kämärin, eversti Markku Mannisen, eversti Vesa Tervon sekä everstiluutnantti Kari Sainion. Edesmennyt eversti Kari Kokkonen ansaitsee tulla naistoimikunnan kohdalla muistetuksi mm. siitä valtavasta työstä, mitä hän säätiön hallituksen puheenjohtajana teki konserttia markkinoidessaan. Monet säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet ansaitsevat kiitokset siitä, että he vuosittain osallistuivat konserttiin perheensä ja yrityskumppaneidensa kanssa ja näin tukivat naistoimikuntaa ja sen toimintaa.

Lopuksi haluan muistaa naistoimikunnan entisiä puheenjohtajia ja toimikunnan kaikkia jäseniä heidän korvaamattomasta työstään naistoimikunnan ja säätiön hyväksi. Yksi ajanjakso säätiön historiassa on päättynyt. Historian kirjojen mukaan naistoimikunnan ensimmäinen yleisötapahtuma pidettiin Kansallisteatterin pienellä näyttömällä. Mukana oli mm. puolustusvoimain komentaja, kenraali Sakari Simelius ja muuta kenraalikuntaa ja upseeristoa puolisoineen. Avaussanoilleen Maire Pöyhönen oli saanut evästyksenä tilaisuudessa vierellään istuneelta kenraaliluutnantti Jukka Pajulalta muistutuksen: ”Muista, pääaselaji on jalkaväki”.  Päätettäköön naistoimikunnan historia näihin samoihin sanoihin.

Heidi Aho
Naistoimikunnan puheenjohtaja 2010-2020

Naistoimikunnan tarkempi ”historiikki” vuoteen 2016 asti on luettavissa Jalkaväen vuosikirjoista 2013-2014 ja 2015-2016 (linkit).

Jalkaväkimuseo on siirtynyt 19.2.2020 Jalkaväkimuseon säätiön hallintaan

Vuonna 1982 perustettua, Mikkelin Vanhaa kasarmialueen historiallisessa ympäristössä sijaitsevaa Jalkaväkimuseota on hallinnoinut tähän päivään  asti Jalkaväen säätiö. Tänään 19.2. allekirjoitettiin Jalkaväkimuseon säätiön perustamiskirja.

Jalkaväkimuseon säätiön tarkoituksena on on edistää suomalaisen jalkaväen historiallisten perinteiden säilyttämistä, vaalia jalkaväen perinteitä sekä edistää maanpuolustustahdon ylläpitoa ja kehittämistä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Jalkaväkimuseota sekä kokoamalla, tutkimalla, taltioimalla ja esittelemällä jalkaväen historiaan ja perinteisiin liittyvää esineistöä ja muuta museoaineistoa.

Perustamiskirjan allekirjoitustilaisuuden jälkeen uuden säätiön hallitus (7 jäsentä) piti järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin teollisuusneuvos Erkko Kajander.  Jalkaväkimuseon säätiön alkupääomaksi kerättiin yhteensä 102 000 euroa. Suurimmalla panostuksella säätiöön lähtivät Suur-Savon Sähkö, Jalkaväen säätiö, Mikkelin kaupunki ja Sotilaskotijärjestön tukisäätiö.

Jalkaväkimuseon säätiön perustamisen taustalla on uudistunut museolaki, joka edellyttää, että päästäkseen Opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion tuen piiriin, on museota ylläpitävän säätiön säännöissä oltava selkeästi kirjattu ylläpitovastuu museosta.

Museotoiminta tulisi osaksi vuonna 1958 perustetun Jalkaväen säätiön toimintaa vasta vuonna 1982, jolloin Jalkaväkimuseo perustettiin. Jalkaväen säätiön hallintoneuvosto päätti kevätkokouksessaan 24.5.2019, ettei uudistuneen museolain edellyttämää ylläpitovastuuta Jalkaväkimuseosta kirjata säätiön sääntöihin. Tahtotilana oli palata ”takaisin juurille”, eli siihen toimintakenttään, joka oli säätiön perustajilla mielessä vuonna 1958 eli ”Puolustusvoimien pääaselajin, jalkaväen, kehityksen edistäminen”.  

Hallintoneuvosto kuitenkin tuki ajatusta Jalkaväkimuseon säätiön perustamisesta ja valtuutti säätiön hallituksen jatkamaan valmisteluja sen perustamiseksi yhteistoiminnassa prikaatikenraali Olli Nepposen sekä museon johtajan, Markku Riittisen kanssa sekä toteuttamaan omalta osaltaan uuden säätiön perustamiseen vaadittavat toimenpiteet.

Jalkaväkimuseon säätiön perustamiseen liittyen Jalkaväen säätiön uudet säännöt (linkki) astuivat voimaan 31.1.2020. Niiden mukaan säätiön tarkoituksena on Puolustusvoimien pääaselajin, jalkaväen, kehityksen edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö

• palkitsee opinnoissaan menestyneitä jalkaväkiaselajin opiskelijoita,
• jakaa palkintoja ja apurahoja jalkaväen toimintaa ja kehittämistä edistäneille henkilöille ja yhteisöille,
• tukee ja edistää jalkaväkiaselajin tutkimus-, kokeilu- ja julkaisutoimintaa sekä vaalii jalkaväen perinteitä.

Jalkaväen säätiö kiittää prikaatikenraali Olli Nepposta ja museonjohtaja Markku Riittistä heidän keskeisestä roolistaan ja suuresta työpanoksestaan Jalkaväkimuseon säätiön perustamisessa sekä toivottaa vastaperustetulle säätiölle mitä parhainta menestystä tulevaisuudessa.