Hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin tiistaina 25.11.2025  Helsingin Suomalaisella Klubilla puheenjohtajansa, kenraaliluutnantti evp Petri Hulkon (eturivissä vasemmalla) johdolla.

Syyskokouksessaan hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksi vuodelle 2026 ja käsitteli muut sääntömääräiset asiat.

Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat 3-vuotiskaudelle syyskokoukseen 2028 asti:

• hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Petri Hulkko valittiin uudelleen
• hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, eversti Ari Lehmuslehden seuraajaksi valittiin eversti Ari Mure (eversti Lehmuslehti otti vastaan KAARTJR:n komentajan tehtävän 1.10.2025 ja hänen seuraajanaan samalla päivämäärällä uutena jalkaväen tarkastajana aloitti eversti Mure)
• hallintoneuvoston jäsen Jarmo Puputti valittiin uudelleen
• lakiasiainjohtaja Pasi Erlin valittiin hallintoneuvoston jäseneksi paikkansa jättäneen hallituksen puheenjohtaja Juhani Elomaan seuraajaksi
• hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja (2016-) , eversti evp Jari Kytölä luopui paikastaan ja hänen seuraajakseen valittiin hallituksen jäsen, eversti evp Heikki Pohja
• hallituksen jäsenet toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari ja toimitusjohtaja Juha Sarsama valittiin uudelleen
• toimitusjohtaja Tatu Pätiälä valittiin hallituksen uudeksi jäseneksi

Hallintoneuvoston puheenjohtaja luovutti kokouksen päätteeksi Juhani Elomaalle, Ari Lehmuslehdelle sekä Jari Kytölälle säätiön standaarit.

Hallintoneuvoston kokoonpano 25.11.2025 lukien:

• Kenraaliluutnantti evp Petri Hulkko (puheenjohtaja, valittiin uudelleen)
• Eversti Ari Mure (uusi varapuheenjohtaja)
• Kauppatieteiden maisteri Heidi Aho
• Varatuomari Harri Christensen
• Lakiasiainjohtaja Pasi Erlin (uusi jäsen)
• Prikaatikenraali Tuomas Laosmaa
• Hallituksen puheenjohtaja Timo Leppänen
• Toimitusjohtaja Pauli Mikkola 
• Hallituksen puheenjohtaja Jukka Perttula
• Toimitusjohtaja Jarmo Puputti (valittiin uudelleen)
• Toimitusjohtaja Manu Salmi
• Prikaatikenraali evp, europarlamentaarikko Pekka Toveri
  

Hallituksen kokoonpano 25.11.2025 lukien:

• Eversti evp Heikki Pohja (uusi puheenjohtaja)
• Asianajaja Antti Hannula
• Everstiluutnantti evp Martti Koivula
• Everstiluutnantti Iikka Nyman
• Toimitusjohtaja Tatu Pätiälä (uusi jäsen)
• Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari (valittiin uudelleen)
• Toimitusjohtaja Juha Sarsama (valittiin uudelleen)

Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti evp Kari Sainio.

Suomalaisen Jalkaväen viralliset perinteet ulottuvat aina vuoteen 1555, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen lippukunta (18.11.1555). Jalkaväkiaselaji vaalii suomalaisen jalkaväen perinteitä ja Suomen sotien 1939 – 1945 jalkaväkijoukkojen perinteitä. Aselaji on ottanut tavakseen viettää Jalkaväen vuosipäivää vuosittain eri joukko-osastoissa kiertäen kunnioittaen ja huomioiden eri jalkaväkijoukkojen perinteitä. Tällä kertaa vuosipäivää vietettiin Maasotakoululla Lappeenrannassa.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure (kuvassa) totesi vuosipäivässä pitämässään puheessa, että nykyaikaisen sodan kuva vahvistaa jalkaväen merkitystä. Edelleen tarvitaan se taisteluvoima, joka viime kädessä hallitsee maa-aluetta, valtaa käsketyn kohteen tai pitää käsketyn alueen. Tällä hetkellä käydyssä staattisessa kulutussodassa Ukrainassa jalkaväen rooli on vain kasvanut. Hän korosti lisäksi, että jotta me emme joudu kulutussotaan, ”miekkamme pitää olla terävä ja ketterä” ja sen pitää kyetä iskemään nopeasti ja syvälle.

Hän korosti myös, että meidän pitää jatkossakin löytää keinot hyödyntää omia vahvuuksiamme.

– Oma-aloitteisuudesta yksilöstä alkaen ryhmä-, joukkue- ja komppaniatasoilla löytyvät vahvuutemme, samoin suurempien yhtymien järkevästä ja taloudellisesta käytöstä. Ne ovat edellytyksiä maamme onnistuneelle puolustukselle. Meidän pitää löytää epälineaarisia vastauksia lineaarisiin haasteisiin.

(Koko puhe on luettavissa tästä linkistä)

Tilaisuudessa palkittiin myös Jalkaväen säätiön stipendillä vuoden jalkaväkiupseeri yliluutnantti Matti Pirkkalainen Panssariprikaatista, vuoden jalkaväkiopistoupseeri kapteeni Lasse Lahikainen Maasotakoulusta, vuoden jalkaväkialiupseeri vääpeli Zakro Sarre Kaartin Jääkärirykmentistä sekä vuoden jalkaväen reserviläiskouluttaja vääpeli res Ari Kokko.

Stipendit luovuttivat saajilleen jalkaväen tarkastaja ja Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp Jari Kytölä, joka toi myös säätiön tervehdyksen päiväjuhlaan.

Hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin tiistaina 26.11.2024  Helsingin Suomalaisella Klubilla puheenjohtajansa, kenraaliluutnantti evp Petri Hulkon (kuvassa keskellä) johdolla.

Syyskokouksessaan hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksi vuodelle 2025 ja käsitteli ja hyväksyi muut sääntömääräiset asiat.

Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä Harri Christensen ja Pauli Mikkola valittiin uudelleen hallintoneuvostoon seuraavalle 3-vuotiskaudelle syyskokoukseen 2027 asti.

Vuodesta 2012 hallintoneuvoston jäsenenä ollut Bernt Ehrnrooth (kuvassa oikealla) sen sijaan luopui sääntöjen mukaisesti paikastaan täytettyään 70 vuotta 24.9.2024.

Bernt Ehrnroothin esitti seuraajakseen toimitusjohtaja Manu Salmea, joka valittiinkin hallintoneuvostoon 3-vuotiskaudelle syyskokoukseen 2027 asti.

Kokouksen päätteeksi kenraalimajuri evp Juha-Pekka Liikola (hallintoneuvoston puheenjohtajana 10.10.2015-22.11.2022) kutsuttiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi. Liikola oli estynyt osallistumasta kokoukseen ja lähettänyt tervehdyksensä, jonka hallintoneuvoston puheenjohtaja luki kokoukselle. Tervehdys on luettavissa tästä linkistä.

Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtaja luovutti halllintoneuvoston jäsenille Juhani Elomaa ja Timo Leppänen Jalkaväen ansioristit sekä hallintoneuvoston varapuheenjohtaja,  jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Lehmuslehdelle soljen hänelle vuonna 2005 myönnettyyn  Jalkaväen ansioristiin.

Lopuksi hallintoneuvoston puheenjohtaja luovutti hallintoneuvostossa paikkansa jättävälle Bernt Ehrnroothille (hallintoneuvoston jäsen 2012-2024) säätiön standaarin.

Hallintoneuvoston kokoonpano 27.11.2024 lukien:

– Kenraaliluutnantti  evp Petri Hulkko (puheenjohtaja)
– Kauppatieteiden maisteri Heidi Aho
– Varatuomari Harri Christensen (valittiin uudelleen)
– Hallituksen puheenjohtaja Juhani Elomaa
– Eversti Ari Lehmuslehti (varapuheenjohtaja)
– Hallituksen puheenjohtaja Timo Leppänen 
– Toimitusjohtaja Pauli Mikkola (valittiin uudelleen)
– Hallituksen puheenjohtaja Jukka Perttula 
– Toimitusjohtaja Jarmo Puputti
– Toimitusjohtaja Manu Salmi (uusi jäsen)
– Kenraalimajuri Matti Sarasmaa
– Prikaatikenraali  evp, europarlamentaarikko Pekka Toveri

Hallituksen kokoonpano 27.11.2024 lukien (ei muutoksia):

– Eversti evp Jari Kytölä (puheenjohtaja)
– Asianajaja Antti Hannula 
– Everstiluutnantti evp Martti Koivula
– Everstiluutnantti Iikka Nyman (varapuheenjohtaja)
– Eversti evp Heikki Pohja 
– Toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari 
– Toimitusjohtaja Juha Sarsama 

Säätiön sihteerinä jatkaa everstiluutnantti evp Kari Sainio.

Suomalaisen Jalkaväen viralliset perinteet ulottuvat aina vuoteen 1555, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen lippukunta (18.11.1555). Jalkaväkiaselaji vaalii suomalaisen jalkaväen perinteitä ja Suomen sotien 1939 – 1945 jalkaväkijoukkojen perinteitä. Aselaji on ottanut tavakseen viettää Jalkaväen vuosipäivää vuosittain eri joukko-osastoissa kiertäen kunnioittaen ja huomioiden eri jalkaväkijoukkojen perinteitä. Tällä kertaa vuosipäivää vietettiin Jalkaväen museon tiloissa Mikkelissä.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Lehmuslehti (kuvassa) totesi vuosipäivässä pitämänsä puheen alussa, että Venäjän brutaali ja tappioista piittaamaton hyökkäyssota Ukrainaan on osaltaan osoittanut, että kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen lähtökohdat Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi ovat olleet oikeita. Suomi ei ole luopunut kylmän sodan jälkeisinä vuosina kansallisesta varautumisesta, joten perusta on ollut koko ajan kunnossa.  Nyt suorituskykyjä kehitetään yhdessä liittolaisten kanssa.

Hän korosti myös Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn merkitystä nykyisessä epävakaassa tilanteessa.

– Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka jakaantuu ennaltaehkäisykykyyn ja torjuntakykyyn. Näitä molempia on kehitetty suunnitelmallisesti, mikä on tarkoittanut materiaalihankintoja, olemassa olevan kaluston ja materiaalin täydentämistä, varautumista pitkäkestoiseen kriisiin, Ukrainan tukemiseen kohdennettavan materiaalin korvaamista, lisähenkilöstöä, kertausharjoituksien toteuttamista ja yhteisiä harjoituksia liittolaisten kanssa. Näin myös jalkaväessä. Harjoitukset ovat olleet aikaisempaa pitkäkestoisempia ja selkeästi on havaittu, että opittavaa toisiltamme riittää kaikilla tasoilla.

Hän totesi , että jalkaväen taistelun elementtejä on käsitelty perinteisesti tulivoiman, liikkeen, suojan ja koulutuksen kautta, ja nosti esille näiden elementtien osalta esimerkkejä niiden viimeaikaisesta ja tulevasta kehittämisestä.

Puheensa lopuksi hän korosti, että Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa ja asevelvollisuus on jatkossakin järjestelmämme kulmakivi.

– Jalkaväen komppanioiden koulutuksessa hyvä tavoite on tuottaa reserviin hyvän yhteishengen omaavia, suorituskykyisiä sodanajan joukkoja, jotka tulevat myös mielellään myöhemmin yhdessä kertausharjoituksiin. Koulutuksessa toistuu yleensä samat lainalaisuudet, jotka opitaan nousujohteisesti vakioitujen toimintatapojen, toistokoulutuksen ja perustaistelumenetelmien kautta. Toistokoulutuksesta saadaan motivoivaa, kun suoritus tai osasuoritus pystytään sitomaan aikatavoitteeseen. Perustaistelumenetelmät taas antavat yhdessä Ukrainan sodan oppien kanssa, vaatimuksia harjoittelupaikkojen, lähiharjoitusalueiden sekä ampuma- ja harjoitusalueiden kehittämiseen.

(Koko puhe on luettavissa tästä linkistä)

Tilaisuudessa julkaistiin Jalkaväen vuosikirja 2024. Jalkaväen säätiön julkaisema Jalkaväen vuosikirja on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1961 alkaen.

Nyt julkaistun vuosikirjan teemana on ”Ukrainan sodan opit ja Nato-jäsenyyden vaikutukset jalkaväkeen”. Kirja on luettavissa digi-versiona tästä linkistä. Kaikki vuosikirjat vuodesta 1961 lähtien ovat luettavissa digi-versioina näiltä sivuilta valikosta ”Jalkaväen vuosikirjat (linkki)”.

Lisäksi vuosipäivän juhlassa palkittiin Jalkaväen säätiön stipendillä jalkaväen vuoden kehittäjinä majuri Ville-Tapio Huoponen Maavoimien esikunnasta, kapteeni Mikko Peròn Maasotakoulusta ja ylivääpeli John Miettinen Karjalan prikaatista. Stipendit luovuttivat saajilleen jalkaväen tarkastaja ja Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp Jari Kytölä, joka toi myös säätiön tervehdyksen päiväjuhlaan.

Jalkaväen vuosipäivää vietettiin Sodankylässä 16.11.2023. Päivän juhlallisuuksiin kuului mm. seppeleenlasku Sodankylän varuskunnassa Jänkäjääkärien muistomerkillä ja aselajin ansioituneiden edustajien palkitseminen.

Suomalaisen Jalkaväen viralliset perinteet ulottuvat aina vuoteen 1555, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen lippukunta (18.11.1555). Jalkaväkiaselaji vaalii suomalaisen jalkaväen perinteitä ja Suomen sotien 1939 – 1945 jalkaväkijoukkojen perinteitä. Tästä johtuen aselaji on ottanut tavakseen viettää Jalkaväen vuosipäivää vuosittain eri joukko-osastoissa kiertäen kunnioittaen ja huomioiden eri jalkaväkijoukkojen perinteitä.

Jalkaväen säätiö palkitsi stipendillä vuoden jalkaväkiupseerin majuri Timo Järvelän Kainuun Prikaatista (kuvassa toinen oikealta), vuoden jalkaväkiopistoupseerin kapteeni Miska Honkakosken Maasotakoululta (kuvassa oikealla) ja vuoden jalkaväkialiupseerin pursimies Anton Hämelinin Uudenmaan prikaatista.

Jalkaväen tarkastaja eversti Juhana Skyttä (kuvassa toinen vasemmalta) ja Jalkaväen säätiön varapuheenjohtaja everstiluutnantti Iikka Nyman (kuvassa vasemmalla) luovuttivat kunniakirjat ja stipendit.

Pursimies Hämelin (kuvassa keskellä) oli estynyt saapumaan Jääkäriprikaatiin ja hänelle kunniakirjan ja stipendin luovutti Uudenmaan prikaatissa maavoimien valmiuspäällikkö eversti Kari Kaakinen (vasemmalla). Kuvassa oikealla Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Jyri Kopare.