Suomalaisen Jalkaväen viralliset perinteet ulottuvat aina vuoteen 1555, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen lippukunta (18.11.1555). Jalkaväkiaselaji vaalii suomalaisen jalkaväen perinteitä ja Suomen sotien 1939 – 1945 jalkaväkijoukkojen perinteitä. Aselaji on ottanut tavakseen viettää Jalkaväen vuosipäivää vuosittain eri joukko-osastoissa kiertäen kunnioittaen ja huomioiden eri jalkaväkijoukkojen perinteitä. Tällä kertaa vuosipäivää vietettiin Maasotakoululla Lappeenrannassa.
Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure (kuvassa) totesi vuosipäivässä pitämässään puheessa, että nykyaikaisen sodan kuva vahvistaa jalkaväen merkitystä. Edelleen tarvitaan se taisteluvoima, joka viime kädessä hallitsee maa-aluetta, valtaa käsketyn kohteen tai pitää käsketyn alueen. Tällä hetkellä käydyssä staattisessa kulutussodassa Ukrainassa jalkaväen rooli on vain kasvanut. Hän korosti lisäksi, että jotta me emme joudu kulutussotaan, ”miekkamme pitää olla terävä ja ketterä” ja sen pitää kyetä iskemään nopeasti ja syvälle.
Kuva Maavoimien esikunta
Hän korosti myös, että meidän pitää jatkossakin löytää keinot hyödyntää omia vahvuuksiamme.
– Oma-aloitteisuudesta yksilöstä alkaen ryhmä-, joukkue- ja komppaniatasoilla löytyvät vahvuutemme, samoin suurempien yhtymien järkevästä ja taloudellisesta käytöstä. Ne ovat edellytyksiä maamme onnistuneelle puolustukselle. Meidän pitää löytää epälineaarisia vastauksia lineaarisiin haasteisiin.
(Koko puhe on luettavissa tästä linkistä)
Tilaisuudessa palkittiin myös Jalkaväen säätiön stipendillä vuoden jalkaväkiupseeri yliluutnantti Matti Pirkkalainen Panssariprikaatista, vuoden jalkaväkiopistoupseeri kapteeni Lasse Lahikainen Maasotakoulusta, vuoden jalkaväkialiupseeri vääpeli Zakro Sarre Kaartin Jääkärirykmentistä sekä vuoden jalkaväen reserviläiskouluttaja vääpeli res Ari Kokko.
Stipendit luovuttivat saajilleen jalkaväen tarkastaja ja Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp Jari Kytölä, joka toi myös säätiön tervehdyksen päiväjuhlaan.
